maanantai 21. maaliskuuta 2011

Neuvoja isille


Rv 20+

"Isien on hyvä olla tietoisia siitä, että raskauteen ja synnytykseen liittyvissä asioissa valokeilassa paistattelee äiti. Seuraavien yhdeksän kuukauden ajan hän on kaiken huomion keskipiste. Se ei tarkoita, että sinussa, pukeutumisessasi tai kehosi ominaishajussa olisi jotain vikaa, vaan se on asioiden luonnollinen laita. Suhtaudu tilanteeseen joustavasti ja keskity omaan valmistautumiseesi. Nyt sinulla on mahdollisuus myös hössöttää naisesi eteen oikein kunnolla ja antaa perheen ja ystävien hemmotella häntä yhtä lailla. Vaikka sinä et olekaan huomion keskipisteenä, sinulla on oma sijasi sekä raskaudessa että synnytyksessä, ja viisas mies pitää sijastaan kiinni. Ota oma paikkasi, mutta älä odota mitaleja siitä. Voit lohduttautua sillä, että vauvan syntymän jälkeen on sinun vuorosi paistatella."

Sam Martin: Mies hoitaa vauvaa, miehisten taitojen manuaali (Karisto 2006)

 kuva löytyy täältä

"Älä pane vastaan. Ole samaa mieltä naisesi kanssa ja vähän päällekin. Vertaa häntä muihin odottajiin ja sano hänelle, ettei hän ole läheskään niin paksu kuin he. Ja että hän on upein, seksikkäin ja paras. Jos hän on epämiellyttävä, älä vastaa samalla mitalla. Rakasta häntä, vaikka hän sanoisi mitä tai olisi kuinka rauhaton rai vaivalloinen tahansa. Entinen palaa kyllä. Synnytyksen jälkeen hän nimittäin muuttuu päivä päivältä enemmän omaksi vanhaksi itsekseen."

Katerina Janouch: Raskaana! (Otava, 2010)

Nämä otteet olen tänään lukenut miehelleni opuksista, joita lainailin tänään kirjastosta. Kyseiset otteet ovat kuin suoraan tehtyjä Ukolleni. Olemma riidelleet useita kertoja lähiaikoina todella tyhmistä asioista ja minä olen aina se, joka pahoittaa mielensä pahiten. Kiukkuan pienistä asioista, ylireagoin ja itken helposti. Luulen, ettei minua enää rakasteta, jos mies pitää mykkäkoulua. Pelkään eroa jos Ukko pyytää minua olemaan edes hetken nalkuttamatta. Miten niin tunteet pinnassa ja mieliala vaihtelee? Huudan miehelleni kirosanojen kera kuinka hän ei taaskaan ymmärrä minua ja raskauden vaivojani. (Kaikki on niin helppo laittaa tämän kasvavan mahan ja hormonien piikkiin...)

Riidat onneksi sovimme nopeasti ja yleensä tajuan heti, että olen ylireagoinut ja tehnyt kärpäsestä härkäsen. Pitkien keskustelujen jälkeen luulen, että hän ymmärtää minua entistä paremmin.

kuva löytyy täältä


2 kommenttia: