Hiljaiseloa ja sisustusintoa

rv 23+

Muutaman päivän hiljaiselon jälkeen olen täällä taas. Syy pieneen taukoon on ollut huoli vauvasta, sistustusinto sekä yleinen laiskuus. Viikonloppuna kävimme Ukkoni kanssa Ikeassa ja ostimme PikkuOnnin huoneeseen kaikken tarvittavan, jota tuosta ruotsalaisesta halpaketjusta oli saatavilla. Näiden ostosten inspiroimana olemme laittaneet vauvanhuonetta kuntoon kasailemalla kalusteita, laittamalla verhot ikkunaan ja järjestelemällä pikkuiset vaatteita ja muita tavaroita paikoilleen.

Tästä hirmuisesta urakasta (joka sai selkäni taas huutamaan apua) johtuen myös Onni on ollut rauhallinen. Onni oli koko viikonlopun niin hiljainen, etten tuntenutkaan liikkeitä niinkuin ennen, vaan tunsin muutamia liikkeitä päivän aikana. Sunnuntaina olin huolesta jo niin sekaisin, että soitin äitiyspolille. Pääsimmekin sitten samantien lääkärin luokse, joka ultrasi pikkuisen. Siellä kuvaruudulla se äitin pampula liikkui ja potki, minä en vaan tuntenut yhtään mitään!? Kohdunsuun tilanne oli ok ja lääkärin mukaan vauva voi hyvin. Vatsaani tunnustellessa hän totesi, että minulla on ilmaa vatsassa ja myönsin kärsiväni ummetuksesta. En tiedä voiko ummetus olla syynä siihen, etten tuntenut liikkeitä. Lääkäri sanoi vain, että kyllähän vauvan liikkeiden pitää tuntua, mutta joskus on hiljaisia päiviä. Ota noista sitten selvää. En tajunnut sen kummempia edes kysellä, olin niin helpottunut tiedosta, että Onni voi hyvin. 

Maanantaina Onni vietti edelleen hiljaiseloa vaikka nautiskelin sokeria (karkkilakko ei muuten oikein ottanut tuulta alleen) ja tökin mahaa vähänväliä. Masusta tuntui pienen pieni tönäisy silloin tällöin, muttei mitään niin vahvaa tönäisyä mitä aiemmin on tuntunut. Vasta tänään päivällä on pikkuinen aloittanut liikehdintänsä entiseen malliin. Ja voi kuinka olen iloinen! Keräsikö Onni voimia ja energiaa kasvuunsa (joka taitaa näillä viikoilla erityisen nopeaa) vai oliko hän vain väsynyt? Sitä en taida saada mitenkään selville mutta olen tyytyväinen että hiljaiselo on ohitse.

Onnin huoneen lisäksi olen tuonut kotiimme hieman keväistä ilmettä. Sain hyllyn keittiön ikkunan alle ja tarkoituksenani on alkaa kasvattamaan siinä yrttejä. En ole koskaan ollut mikään viherpeukalo ja tapan jopa viherkasvit mutta aina voi yrittää. En usko, että yrttien istutus ja kasvattaminen nyt voi kovin hankalaa olla...

Huomatkaa valtava lumikasa, joka ei vaan sula! Katolta talvella tiputetut lumet taitavat olla takapihalla vielä vappunakin.

Aloitan viimeistään huomenna haasteen, josta kerroin aiemmassa postauksessani. Nyt kääriydyn sohvalle nautiskelemaan kevätkodistani tänään postilaatikkoon tipahtaneen Kauneus&Terveys-lehden parissa.

- Anski ja PikkuOnni 23+5

Ps. Tuo ruma jälki, joka näkyy napani yläpuolella on arpi napakorusta, jonka otin joskus seitsemän vuotta sitten. Se sitten tulehtui ja edelleen kärsin rumasta arvesta.