torstai 16. kesäkuuta 2011

Outoja oloja

Reilun viikon ajan minua on häirinnyt omituinen "outo olo". Tunne, että jotain tapahtuisi. Ettei kaikki menisikään niin kuin kirjoissa. 
rv 15
Ihmettelin jo viime viikon neuvolakäynnin jälkeen terkkarin sanoja: "tämä vauvahan on jo ihan laskeutunut". Onnin asentoa selvittäessään terkkari kopeloi pojan päätä alushousujeni alta (no ainakin niiden päältä/reunalta)! Tiesinhän minä, että poika on kääntynyt raivotarjontaan, olinhan tuntenut sen potkuissa, hikassa ja hengityksen helpottamisessa. Mutta että laskeutunut!? Eikö vauvat laskeudu vasta lähempänä laskettua aikaa? 
rv 19
 rv 20+3
Outoon oloon kuuluu myös selittämättön kummallinen tunne vatsassa. Onnin potkut ovat jo todella napakoita, kipeitäkin, kylkiluiden alapuolelle osuvia tömähdyksiä. Potkujen lisäksi kärsin usein vatsakivuista ja -kolotuksista, krampeista ja kyllä - kipeistä supistuksista. Harjoitussupistuksia aloin tuntemaan aikaisin mutta nämä supistukset eroavat niistä todella. Vatsaan tulee ennenkokematon kipu kovettumisen lisäksi. Toistaiseksi supistukset ovat pysyneet lyhyinä, epäsäännöllisinä ja lähinnä rasitukseen liittyvinä ihmetyksinä. Mutta ei kai niitäkään vielä tarvitsisi ole, kipeitä siis?
rv 23+
Oudon olon oireyhtymään on kuulunut lähiviikkoina myös menkkamaiset vihlovat kivut alapäässä. Tuntuu kuin kuukautiset olisivat oikeasti alkamassa. Toisinaan kipu on jatkuvaa pientä vihlontaa, toisinaan tunnen kovia ja polttavia vihlaisuja, jotka menevät ohi hetkessä. Alapäähän kohdistuu Onnin laskeutumisen myötä myös kammottava painontunne. Pitkään seisominen tai käveleminen ja selkä suorassa istuminen eivät tule kysymykseenkään. Ei missään opaskirjassa puhuta tälläisestä, ei vielä näillä viikoilla (33+0). Onko minussa jotain vikaa?
rv 27+
 rv 30+
Eilen illalla iltapalan jälkeen minut valtasi huono olo ja sohvalla maatessa alkoi oksettamaan. Ja nousihan se, en vain päästänyt sitä ulos vaan nielaisin (HYI!) kaiken takaisin koska en ehtinyt vessaan. Nukkumaan mennessä maistui suussa oksennus mutta tänä aamuna pahoinvointi oli poissa. Edelleen sisälläni velloo selittämätön väsymyksen tunne ja "outo olo" ei anna rauhaa. Onnekseni Onni-poika liikkuu vatsassa entiseen tapaan eikä minun tarvitse huolehtia hänen voinnistaan. Mutta mistä johtuu nämä minun oudot olotilat, kipeät supistukset ja vihlomiset? Ei kai Onni ole tulossa maailmaan jo? Toki ottaisin ihanan poikani syliini innolla vaikka heti, ennenaikaisuuden pelko velloo kuitenkin sisälläni. Ensi viikolla on onneksi neuvola, täytyy pyytää aika lääkärille, joka voisi tarkistaa kohdunsuun tilanteen. 
rv 33
Auttakaa keltanokkaa, voivatko nämä olla oireita ennenaikaisesta synnytyksestä, onko kenelläkään kokemuksia? Vai kuuluuko kaikki oireeni normaalistikin loppuraskauteen?

7 kommenttia:

  1. Mulla on alkanut olla noita vihlontoja (huomenna 30+0), mutta vauvan pää ei vielä paina kohdunsuulle. Kyllä minusta kohdunsuun tilanne olisi syytä tutkia neuvolassa noiden tuntemusten perusteella, että osataan varautua oikein, jos siellä onkin jotain jo tapahtumassa..

    VastaaPoista
  2. Voi olla synnytyksen merkkejä, tai sitten ei. Mulla oli viimeset 10 viikkoa tollasta, supistuksia koko ajan, säännöllisiä ja epäsäännöllisiä. Kipeitä ja kivuttomia, kaikenlaisia. Kerran lähettiin yöllä päivystykseen niiden takia (rv 33) ja mä olin sillon ihan varma että nyt tää syntyy. Mutta ei syntynyt kuitenkaan. Supistukset ja oudot olot ja kivut ja kolotukset ja vaikka mitkä jatkui ihan loppuun asti ja monet kerrat oltiin taas melkeen nokka kohti synnytyssairaalaa. Ei se sieltä kuitenkaan tullut, kuin vasta 39+4. Ja synnytys käynnistyi lapsivedenmenolla, supistuksiakin oli mutta silti meni lähemmäs 30 tuntia ennen kuin lapsi saatiin maailmaan.
    Onhan noi sun tuntemukset hyvä tarkistaa kuitenkin varmuuden vuoksi!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Tuittu ja Jenni! :) Kuullostaa aika kurjalta jos nämä olot jatkuvat lähelle laskettua aikaa niinkuin Jenni sulla. Huoh. Toivon totisesti, että tää kaveri tulisi edes hieman aiemmin muttei nyt ihan viel kuitenkaan. Tiistaina on tosiaan neuvola, täytyy pyytää terkkarilta aika sitten lääkärille, joka on meidän neuvolassa aina keskiviikkoisin. Jos nyt siihen asti ainakin pärjäisi :)

    VastaaPoista
  4. Voi, kuulostaa niin tutulta. Itse olen 33 + 4 ja tunnistan suurimman osan noista tasan niiksi samoiksi tuntemuksiksi, joita itsellänikin on. Kävin vko sitten lääkärissä, eikä kuulemma mitään, kohdunkaula kova ja kiinni ja pituuttakin yli 2 cm. Vauva on laskeutunut raivotarjontaan, mutta ei vielä kiinnittynyt. Tuntuu varsin "eetvartilta", kun vauva kääntelee päätään tuolla syvällä lantiossa. Toivotan sulle tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. EP, mehän ollaan samoilla viikoilla sitten :) Mutta voi, mä toivon niin, että jotain noi supistukset sun muut sais aikaan tuolla kohdunsuulla mutta varmaan mulla sama kun sulla, ei mitään muutoksia :D No, viikon päästä se (toivottavasti) selviää :) Tsemppiä myös sulle!

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti et joudu loppuun asti kärsimään! Se piti vielä sanoa, että mulle noi supisteluut ei koskaan aiheuttanu mitään kohdunsuulla. Silloin 33 viikolla ks oli ihan kiinteä ja kiinni, kanavaakin 4cm jäljellä! 37 viikon synnytystapa-arviossa sama tilanne, tosin kanavaa jäljellä "enää" 2cm. Ja siis mua kuitenkin supisti joka ikinen päivä. Ajattelin sitte, että kai näistä on jotain hyötyä ollu, että ehkä pääsis synnytyksessä helpommalla jos vaikka nopeemmin avautuis tai jotain. No ei ihan, siinä meni 15 tuntia että avauduin edes 4cm :D
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  7. Jenni: Voi ei, ei yhtään kuullosta kivalta :D Kauhistuttaa lähinnä :D Mutta eihän sitä tiedä kun kaikki odottajat on niin erilaisia. Toivon kuitenkin, että jotain olisi tapahtunut :)

    VastaaPoista