Neuvoja isille

Rv 20+

"Isien on hyvä olla tietoisia siitä, että raskauteen ja synnytykseen liittyvissä asioissa valokeilassa paistattelee äiti. Seuraavien yhdeksän kuukauden ajan hän on kaiken huomion keskipiste. Se ei tarkoita, että sinussa, pukeutumisessasi tai kehosi ominaishajussa olisi jotain vikaa, vaan se on asioiden luonnollinen laita. Suhtaudu tilanteeseen joustavasti ja keskity omaan valmistautumiseesi. Nyt sinulla on mahdollisuus myös hössöttää naisesi eteen oikein kunnolla ja antaa perheen ja ystävien hemmotella häntä yhtä lailla. Vaikka sinä et olekaan huomion keskipisteenä, sinulla on oma sijasi sekä raskaudessa että synnytyksessä, ja viisas mies pitää sijastaan kiinni. Ota oma paikkasi, mutta älä odota mitaleja siitä. Voit lohduttautua sillä, että vauvan syntymän jälkeen on sinun vuorosi paistatella."

Sam Martin: Mies hoitaa vauvaa, miehisten taitojen manuaali (Karisto 2006)

 kuva löytyy täältä

"Älä pane vastaan. Ole samaa mieltä naisesi kanssa ja vähän päällekin. Vertaa häntä muihin odottajiin ja sano hänelle, ettei hän ole läheskään niin paksu kuin he. Ja että hän on upein, seksikkäin ja paras. Jos hän on epämiellyttävä, älä vastaa samalla mitalla. Rakasta häntä, vaikka hän sanoisi mitä tai olisi kuinka rauhaton rai vaivalloinen tahansa. Entinen palaa kyllä. Synnytyksen jälkeen hän nimittäin muuttuu päivä päivältä enemmän omaksi vanhaksi itsekseen."

Katerina Janouch: Raskaana! (Otava, 2010)

Nämä otteet olen tänään lukenut miehelleni opuksista, joita lainailin tänään kirjastosta. Kyseiset otteet ovat kuin suoraan tehtyjä Ukolleni. Olemma riidelleet useita kertoja lähiaikoina todella tyhmistä asioista ja minä olen aina se, joka pahoittaa mielensä pahiten. Kiukkuan pienistä asioista, ylireagoin ja itken helposti. Luulen, ettei minua enää rakasteta, jos mies pitää mykkäkoulua. Pelkään eroa jos Ukko pyytää minua olemaan edes hetken nalkuttamatta. Miten niin tunteet pinnassa ja mieliala vaihtelee? Huudan miehelleni kirosanojen kera kuinka hän ei taaskaan ymmärrä minua ja raskauden vaivojani. (Kaikki on niin helppo laittaa tämän kasvavan mahan ja hormonien piikkiin...)

Riidat onneksi sovimme nopeasti ja yleensä tajuan heti, että olen ylireagoinut ja tehnyt kärpäsestä härkäsen. Pitkien keskustelujen jälkeen luulen, että hän ymmärtää minua entistä paremmin.

kuva löytyy täältä

MASU

Äsken saunassa istuessani huomasin mahani pullahtaneen oikein kunnolla esille. Enää sitä ei voi piilottaa eikä kukaan erehdy luulemaan, että olen vain syönyt hyvin. Päätinkin ottaa mahan kasvun kunniaksi muutamia mahakuvia ja julkaista niitä teille, rakkaat lukijani. (Olettehan siellä?) Vertailun vuoksi mukana myös muutaman viikon takainen kuva.

Rv 17+2

Rv 20+2

Tänään on taas päivä, kun rakastan mahaani.

Esittelen teille myös Pikkumöykyn kahden kuukauden takaa, rv 12+1.

Ensi viikolla tapaamme jälleen rakas lapseni.

Lauantaitreffit

Tapasin tänään yhden todella hyvän ystäväni jonka olen tuntenut ainakin kuusi vuotta. Meillä on ollut pitkään tapana nähdä lauantai päivisin lounaan, shoppailun tai kahvittelun merkeissä. Meitä molempia koetelleen flunssan takia edellisestä tapaamisesta oli vierähtänyt jo muutama viikko. Ystäväni S on ollut aina minulle todella läheinen ystävä, joskus paras ystävänikin kunnes ajauduimme hieman erillemme muutama vuosi sitten. Nyt välit ovat taas lämpimät ja luottavaiset. Rakastan ystävässäni tällä hetkellä eniten sitä, että hän kyselee tavatessamme myös minun kuulumisiani, ei vain minun ja vauvan kuulumisia. Toki on ihanaa, kun ystävät ja tuttavat kyselevät vauvasta ja raskaudestani mutta haluan edelleenkin olla minä. Haluan, että minun kanssani voi jutella muistakin asioista kun Pikkumöykyn sydänäänistä ja vaatehankinnoista. Haluan ennen kaikkea olla ystävä ja haluan, että sellaisena minua kohdellaan.

kuva löytyy täältä

Tänään kävimme S:n kanssa kiertelemässä kauppoja ja vaihdoimme kuulumisia munkkikahvien (teen) äärellä. Löysin itselleni Sportiasta ulkoiluhousut kevääksi. Vielä on toppahousut mahtuneet jalkaan kun nappia pitää auki, mutta kevään tullessa tarvii tietenkin kevyemmätkin housut. Löysin Rukan tuulipuvun housut hintaan 25 euroa (ovh 79,90,-)!!! Koko on suurehko 42, mutta mahtuu mahan päälle ja myöhemmin mahan alle. En voinut vastustaa muutamia muitakin ostoksia. (Minkä takia Ukko ja minä taidamme syödä ensi viikolla pääasiassa hernekeittoa ja nuudeleita...)

Pitkä neuletakki, Vero Moda 24,95,- ja laukku, H&M 14,90,-

Farkkuhame 29,90,-  sukkahousut 12,90,- ja korvikset 2,90,- H&M

Erityisesti ihastuin tuohon hameeseen! Noilla paksuilla sukkiksilla sitä voi pitää jo näilläkin lämpimillä kevätilmoilla pitkävartisten saappaiden ja pidemmän takin kanssa.

Kotiin päästyäni piilotin neuletakin heti vaatehuoneen perukoille. En nimittäin ajatellut kertoa Ukolle kaikista ostoksistani. Ei sillä, että hän suuttuisi rahan käytöstäni (meillä on "yhteiset" rahat jo asuntolainankin takia) vaan siksi, etten jaksa yrittää perustella miksi tarvitsin taas yhden uuden neuletakin. Mutta uskon, että tuosta neuleesta tulee raskausaikani lempineule. Se mahtuu päälle on maha kuinka iso tahansa eikä ole liian kuuma kesälläkään.

- Anski ja Pikkumöykky 20+2

Ihanan kurja keskiraskaus

Kun nyt ollaan tultu raskauden puoliväliin, olen alkanut ihmettelemään miksen ole pirteä kuin peipponen. Missä ihmeessä luuraa se keskiraskauden energisyys? Missä on se hyvä ja autuas olo? Missä on se tunne naisellisuudesta? Miksen tunne itseäni kauniimmaksi kuin koskaan aiemmin? Missä viipyy ne kasvaneet seksihalut ja moninkertaiset iso O:t? Missä se pesänrakennusvietti ja siivousintoilu? Miksen minä koe tarvetta syödä terveellisesti, puoli kiloa kasviksia päivässä? Miksei se jo liiku niin, että tuntisin sen kunnolla? Miksi minusta tultuu tältä?

 kuva löytyy täältä

Haluaisin olla pirteä ja energinen. Sen sijaan olen ajoittain hyvin allapäin, kiukkuinen ja väsynyt. Toisinaan olo on kamala ja surkea. Kärsin selkäkivuista. Jos en niistä, niin liitoskivuista. Tänään heräsin kamalaan kylkivihlontaan ja koko aamupäivä meni pilalle kun en jaksanut tehdä muuta kun maata sohvalla. Sohvalla makaaminen ei ainakaan auta tuohon naisellisen olon kasvamiseen. Makoilen verkkareissa ja virttynyt toppi päälläni, tukka sekaisin. Meikkiä en ole jaksanut ajatellakkaan ja tiedän näyttäväni kalpealta ja väsyneeltä. Äidiltä? Toisinaan ihailen ihanaa mahaani, tänään se on tuntunut vain rasvapallolta. En koe itseäni haluttavaksi. Ja siitä mieleen tuleekin heti seksi. Kyllä, sitä ei ole ollut. Aikoihin. Ei innosta, ei jaksa. Haluaisin haluta mutta mistä saan sen halun? 

 kuva löytyy täältä

Tämän päivän suunnitelmissa oli siivota ennen kuin Ukko tulee töistä kotiin, ennen kahta siis. Kello on puoli kolme ja olen saanut pestyä pyykit ja vaihdettua lakanat. Imuroin hyvin pikaisesti. Tuli tarve huilata ja tässä minä nyt huilaan, kone sylissäni kun Ukko siivoaa loput. Olen huono nainen! Lastenhuone on tyhjillään (koska kalusteet on vasta tilattu) ja minua ärsyttää sen huoneen tyhjyys. Se oli ennen vierashuone, mutta annoimme pois sängyn ja sohvan, jotta Pikkumöykky saa tilaa. Ärsyttää kun koti ei ole kunnossa. 

kuva löytyy täältä

Söin aamupalaksi kaksi Saarioisten karjalanpiirakkaa (niitä, joita himoan) ja KARKKIA. Siis mitä helvettiä, karkkia aamupalaksi? Miksi, oi miksi minulle maistuu herkut aina vaan? Tunnen huonoa oomaatuntoa siitä, että syön karkkia lähes päivittäin. Okei, päivittäin. Tuleeko Pikkumöykystäkin sokerihiiri? Meneekö se sekaisin tuolla massussa siitä kaikesta sokerista, makeutus- ja väriaineista? Onko se vähän kuin humalassa? APUA. Onko herkutteluni syy siihen, etten tunne kunnolla möykyn liikkeitä?

kuva löytyy täältä

Yritän rauhoittua ja piristyä. Pakkohan minun on. Lähden Ukon ja koirien kanssa lenkille tuonne aurinkoiseen ilmaan ja imen itseeni kaiken sen auringon energian. Kun pääsen kotiin, syön omenan. Heti parempi, eikö?

Ps. Voi myös olla, että haemme tänään pikaruokaa. Onhan nyt kuitenkin viikonloppu.

- Anski ja Pikkumöykky 20+1

Puolenvälin onnea

Tänään SE päivä on koittanut! Raskauden puoliväli. 20 ihanaa viikkoa takana, toiset samanlaiset edessä. Käsittämätöntä miten aika meneekin niin nopeasti. Kun tein plussan 28.11.2010 ajattelin elokuun olevan niiin pitkällä. Nyt siihen laskettuun aikaan on enää noin 4 kuukautta. Kevät tulee hurjaa vauhtia, pian kesäkin kolkuttelee. Ihanaa! Olen varsinainen kevätlapsi, tuntuu että herään talvihorroksesta eloon kuin tulppaanit. Vaatetus vaihtuu värikkääksi ja posket saavat pinkkiä hohdetta, purkista tosin. 

kuva löytyy täältä

Syy niin iloiseen olotilaani selittyy myös sillä, että tunsin vihdoinkin eilen illalla ensimmäisiä Pikkumöykyn liikkeitä. Pikkuinen hipsutteli massuani kun olin käymässä nukkumaan. Ajattelin ennen, että mitä jos en eroitakaan vauvan liikkeitä suoliston kuplinnalta mutta voi jestas, kyllä sen vaan erottaa! Tuntui kuin höyhen olisi lennellyt mahassani. Mutta jos keskityin liikaa liikkeiden tunnusteluun, loppuivat ne kokonaan. Ovela kaveri. Nyt vain vahvempia potkuja odotellessa...

kuva löytyy täältä

Iloinen päivä siis tänään. Eikä yhtään haittaa vaikka pitää töihin vielä lähteä. Olen siis tällä hetkellä osa-aika sairaslomalla selkäkipujen takia (joista mainitsinkin jo raskausoireiden yhteydessä). Käytännössä se tarkoittaa, että teen puolikasta työviikkoa, reilu 19h/vk ja kuuden tunnin päiviä kerrallaan. Viikossa tulee näin ollen noin 3 työpäivää. Tänään menen iltavuoroon kolmeksi. Jännä nähdä mitä selkäparkani tykkää iltavuoroista, ne kun ovat yleensä aamuvuoroja kiireisempiä. Työskentelen lähihoitajana kotihoidossa ja työni on suhteellisen rankkaa, henkisestikin. On kuitenkin kiva tehdä töitä edes vähän. Kotona tulisin kokonaan mökkihöperöksi.

kuva löytyy täältä

Nyt lähden koirieni kanssa lenkille ja alan valmistautumaan mummeleiden hoitoon. Aurinkoista päivänjatkoa!

- Anski ja Pikkumöykky 20+0

Shoppailuintoa!

Kävin tänään kiertelemässä kauppoja, jälleen kerran. Kaupoissa kiertelemisestä onkin tullut uusi harrastukseni aina sairaslomalla ollessani. Selkäkivut kun vain pahenevat sohvalla maatessa ja kaupungilla kävelyhän käy melkein liikunnasta. Tänään lähdin kuitenkin etsimään kevättakkia. Ihana nahkatakkini ja muut lempitakkini kun alkavat jo olla niin pieniä ettei niitä kehtaa enää pitää, edes avonaisina. Löysin kun löysinkin kivan Mamaliciousin pitkän takin! Ihanaa! 

Pitkä kevättakki, Mamalicious 64,90,- ja huivi, Seppälä 7,95,-

Takki on oikeasti paljon kivemman näköinen päällä kun hengarissa roikkumassa. Mahan yläpuolella kulkee nyörit, joita saa kiristettyä ja alaosa onkin sitten pussimainen mahan kasvua varten. Myös helmassa on kiristysnyörit ja hihat saa muutettua 3/4 hihoiksi. Olen ihastunut tuohon takkiin ja pirteään kaulahuiviin! Seppälästä löysin myös mukavan pehmeän ja ohuen kevätpipon bad hair dayn varalle. Pipo on oikeasti lähempänä takin väriä (minulla on surkea kamera!).

  Pipo, Seppälä 4,95,-

Lisäksi löysin Anttilan alekorista Maxfactorin lahjapaketin, jossa oli suosikkiripsarini (Masterpiece Max), punainen kynsilakka ja kajalkynä. Hintaa paketilla oli 11,80,- kun pelkkä Masterpiece Max ripsari maksoi alennushintaan 12,95,-. Todellinen löytö! Kosteusvoidetta ostin myös ison putelin, sitä kun menee niin kauhean paljon näitä suurenevia ruuminosia joka ilta rasvaillessa. 

Katselin ja himoitsin jälleen vauvanvaatteita. Pystyin kuitenkin olemaan ostamatta yhtäkään. Olen tehnyt lupauksen itselleni ja Ukolleni etten osta yhtää vauvanvaatetta/-tarviketta ennen kun sukupuoli on selvillä. Luojan kiitos rakenneultra on ensi viikon torstaina! Olen ostellut jo nyt kasoittain vaatteita Pikkumöykylle ja ehkä on järkevämpää panostaa tästä lähtien joko niihin punaisiin tai sinisiin vaatteisiin noiden kaapissa jo olevien valkoisten, beessien ja harmaiden lisäksi. Pikkumöykky on saanut jo muutakin kuin vaatetta. Ihana isäni, tuleva vaari, halusi välttämättä ostaa äitipuoleni kanssa Pikkumöykylle vaunut. No, eihän me hanttiin Ukon kanssa laitettu vaan valittiin maailman ihanimmat, laadukkaimmat ja kestävimmät Emmaljungan vaunut.

Emmaljunga Mondial Duo Combi, White Leatherette. Lastentarvike, 890,-

Vaunut ovat valkoiset. Kyllä, tiedän että valkoinen likaantuu. Materiaali on kuitenkin keinonahkaa, josta lika ja roiskeet lähtevät pyyhkimällä pois. Helpommin kuin kankaasta siis. Lisäksi olen tilannut Pikkumöykylle hoitopöydän ja pinnasängyn Babytownista. Anoppi on luvannut sponsoroida nämä.

Skidi Safari kalustesarja, babytown.fi, 379,-

Meillä on aika pieni makuuhuone, josta oman tilansa vie liian leveä sänkymme ja pinnasänky sijoitetaankin tulevaan Pikkumöykyn huoneeseen. Meidän makuuhuoneeseen paikkansa saa Mawokin unikeinu, joka kiinnitetään joko seinään tai vaatehuoneen ovenkarmiin niin, että se roikkuu minun vieressäni. Muutamat tuttavat ovat kehuneet unikeinua loistavaksi sen "pesämäisyytensä" vuoksi. (Vauvat kuulemma tykkäävät nukkua mieluiten pienessä tilassa?) Tutustukaa ihmeessä unikeinuun tarkemmin täällä.

Mawok unikeinu, vaunuaitta.fi, 179,-

Muita suurempia ostoksia emme ole Pikkumöykylle vielä tehneet. Turvakaukalon saamme lainaksi, mutta haluan vielä ostaa ainakin sitterin. Ja tottakai vielä tarvitaan vanna ja vaippoja ja kaikkea "pienempää".

Nyt käyn syömään! Poltin melkein pitsan uunissa kun niin innoistuin taas tästä kirjoittelusta. Minulla on herkutteluilta, kun Ukkokin lähti suoraan töistä lentopallopeliin toiselle paikkakunnalle niin voin rauhassa (lue: salaa) herkutella. Jälkiruokakin on valmiina.

Coca-Cola Zero (parasta tölkistä) ja Candy King irttikset

Ihanaa illanjatkoa muutamat lukijani ja tervetuloa! Toivottavasti teitä tulee vielä lisääkin.

- Anski ja Pikkumöykky 19+6 (HUOMENNA 20+0!!!)

Raskausoireita Pikkumöykyn odotuksen varrelta...

Alkuraskaudessa jo ennen plussaa:

• vatsan vihlaisut, etenkin aivastaessa ja yskiessä tai pikaisia    liikkeitä tehdessä 
• vanha tuttu olut ei maistunut kovinkaan hyvälle, alkoi "närästää" ja röyhtäyttämään kovasti
• vessapaperiin niistäminen oksetti (vessapaperin haju)
• jonkilainen outo tunne vatsassa, ajattelin että ellen ole raskaana menen lääkäriin, koska kaikki ei ole normaalilla tavalla

   kuva löytyy täältä

Alkuraskaudessa plussan jälkeen:

• vihlovat vatsakivut jatkuivat 
• lievä pahoinvointi ensimmäisinä viikkoina (rv 5-10), etenkin aikaisin aamulla ei olisi millään maistunut aamupala vaikka ennen töihin menoa oli pakko syödä
• rintojen ja etenkin nännien arkuus
• nännien suurentuminen ja tummuminen
• selkäkivut, etenkin SI-nivelessä (vanha vaiva nosti päänsä)
• tihentynyt virtsaamisen tarve
• jatkuva nälkä
• väsymys

Keskiraskaudessa:

• nenäverenvuodot 
• liitoskivut (vihlovien vatsakipujen siirtyminen nivusiin aina aivastettaessa, yskiessä ja nopeita liikkeitä tehdessä)
• alavatsakrampit
• rintojen kasvaminen, muutamia raskausarpia rinnoissa
• vatsan kasvaminen 
• haalean ja vaalean linea negra- viivan ilmestyminen vatsaan
• selkäkivut (vanha vaiva jatkuu)
• närästys (esim. raaka sipulia, runsaasti sokeria tai rasvaa sisältävät ruoat)
• mielihaluja: Saarioisen isot vaaleakuoriset karjalanpiirakat Oivariinilla ja maidolla, maito itsessään, jäätelöt ja kaikki makeat herkut etenkin Twix-suklaa
• ihon kuivuus, etenkin päänahka kutisee todella voimakkaasti ja hilseilee (jota ei ole tapahtunut koskaan ennen)
• pienten luomien lisääntyminen
• tihentynyt virtsaamisentarve (myös suurempi riski VTI:n, joka jo kerran ollutkin)
• tuliset ruuat maistuvat liian tuliselle, myös suolan maun tunnistaa voimakkaammin
• päänsärky (etenkin joskus rv 13-16)
• väsymys (rv 19 asti johtui lähinnä Hb:n laskusta)
• muuttuvat mielialat, välillä itketään ja välillä nauretaan, hermostuminen pienistä asioista ja nalkutus kuuluu asiaan
• yksinäisyyden tunne, masentunut mieliala aika ajoin (vaikka samaan aikaan tunne maailman ihanimmasta olosta ja     tulevasta vauvasta!)
• "kuumat aallot", runsaampi hikoilu ja voimakkaampi hien ja alapään haju  

 kuva löytyy täältä

Muttei vauvan liikkeitä vieläkään...